Diabeteksen oireet

Diabeteksen oireet

Koska diabetes on suomalaisilla lapsilla jo kohtalaisen yleinen sairaus, on erittäin tärkeää, että kaikki suomalaiset vanhemmat tunnistavat diabeteksen oireet.

Diabeteksen tyyppioireet ovat:

  • jano (lapsi käy yölläkin juomassa, janon sammuttamiseen alkaa kelvata vesikin)
  • runsas virtsaaminen (lapsi juoksee yölläkin vessassa, kuivaksi oppinut lapsi saattaa alkaa kastella uudestaan)
  • laihtuminen
  • väsyminen

Joskus, erityisesti pienellä, pullo- ja vaippaikäisellä lapsella tai jos lapsella on samanaikaisesti jokin muu tauti, vaikkapa flunssa, oireita voi olla hankala tunnistaa.

Jos insuliinin puute kestää pitempään, vaarana on ketoasidoosiksi kutsuttu
tila. Tällöin lapsella voi esiintyä mahakipuja ja pahoinvointia, hengitys muuttuu raskaammaksi, hengityksessä voi tuntua asetonin (kynsilakan poistoaineen) haju ja lapsi voi muuttua tokkuraiseksi. On hyvä pitää mielessä, että hoitamaton diabetes on lapselle hengenvaarallinen tila.

Aiemmin diabetekseen sairastuivat useimmiten murrosiän kynnyksellä olevat lapset. Viime vuosina pienten lasten sairastuminen diabetekseen on lisääntynyt selvemmin kuin isompien, eikä enää olekaan mitään lapsuusiän diabetekseen sairastumisen "tyyppi-ikää". Tosin alle 1-vuotiailla diabetes on edelleenkin harvinainen sairaus.

Voiko minun lapseni sairastua diabetekseen?

Kuka tahansa voi sairastua diabetekseen. Taudin puhkeaminen määräytyy osittain perinnöllisten tekijöiden eli riskigeenien välityksellä.

Geenitutkimusten avulla on tällä hetkellä mahdollista löytää suurin osa lapsista, jotka tulevat joskus sairastumaan diabetekseen. Geneettisen alttiuden perineistä kuitenkin vain yksi 25:stä todella sairastuu; valtaosa siis säilyy terveenä ainakin läpi koko lapsuuden.


Sairastumiseen tarvitaan perityn alttiuden lisäksi myös ulkoisia tekijöitä, jotka saattavat laukaista diabetekseen johtavan tapahtumaketjun ja säädellä sen etenemistä.

Onkin viitteitä siitä, että jotkin virukset tai ravintotekijät saattaisivat vaikuttaa diabeteksen syntyyn. Jos löydämme tällaisia haitallisia tekijöitä, voimme tulevaisuudessa pyrkiä estämään niiden vaikutusta.

Viime vuosien tutkimustulokset viittaavat siihen, että diabetekseen sairastumista voidaan ehkä siirtää myöhemmäksi tai taudin puhkeaminen kenties kokonaankin estää. Jotta tehokas ehkäisyhoito saadaan kehitetyksi, diabeteksen syntyyn vaikuttavat perintö- ja ympäristötekijät on opittava tunnistamaan nykyistä tarkemmin ja varhemmin.