Seeruminäytteistä tehtävät D-vitamiinitutkimukset

Joidenkin tutkimusten mukaan suomalaislapsilla on suosituksia alhaisemmat D-vitamiinitasot ja on jopa väläytelty mahdollisuutta, että tämä liittyisi tyypin 1 diabeteksen yleisyyteen.

Päätimme selvittää onko D-vitamiinitasoissa eroja tyypin 1 diabetekseen sairastuneiden, vasta-aineita muodostaneiden ja vasta-ainenegatiivisten kontrollilasten näytteiden välillä. Keliakiaan sairastuneiden, keliakiavasta-ainepositiivisten ja heille valittujen monen tekijän suhteen kaltaistettujen vasta-ainenegatiivisten kontrollilasten näytteistä mitataan myös D-vitamiinipitoisuus. Samalla tutkimme yleisesti eri-ikäisten DIPP-tutkimukseen osallistuvien lasten seerumin D-vitamiinitasojen vaihteluja eri vuosina vuodenaikojen mukaan. Aurinko on pääasiallinen D-vitamiinin lähde ja niinpä D-vitamiinitasot ovat korkeimmillaan kesän vaihtuessa syksyksi. Maitotuotteisiin on Suomessa lisätty D-vitamiinia vuodesta 2003 asti ja se osaltaan aiheuttaa vaihtelua eri vuosina otetuissa näytteissä.

Tähän tutkimukseen valittujen lasten seeruminäytteistä määritetään yhtä tai kahta D-vitamiinin muotoa. Useimmista näytteistä tutkitaan D-vitamiinin varastomuotoa, joka on nimeltään 25-hydroksi-D-vitamiini eli kalsidioli, mutta sen lisäksi osasta näytteitä tutkitaan myös aktiivisen muodon määrä. Tämä aktiivinen muoto on nimeltään 1,25-dihydroksi-D-vitamiini eli kalsitrioli.