Synnynnäinen immuniteetti tyypin 1 diabetesta ennakoivien autoimmuuni-ilmiöiden ja beetasolutuhon selittäjänä

Ympäristössämme on suunnaton määrä mikrobeja, joille altistumme jatkuvasti. Elimistössämme osa näistä mikrobeista aiheuttaa vakaviakin infektioita.

Aktiivinen immuunijärjestelmä, joka koostuu synnynnäisestä ja hankitusta immuniteetista, pyrkii estämään infektion etenemisen poistamalla tautia aiheuttavat mikrobit eli patogeenit elimistöstä ja korjaamaan syntyneet vauriot, mutta myös estämään elimistön ylireagoinnin pitämällä tulehdusreaktion hallinnassa. Synnynnäinen immuniteetti on immuunijärjestelmän ensimmäisenä aktivoituva osa, joten sillä on tärkeä rooli erityisesti infektion alkuvaiheessa. Lisäksi synnynnäisen immuniteetin merkitys on korostunut vastasyntyneillä ja varhaislapsuudessa, jolloin hankittu immuniteetti ei ole vielä täysin kehittynyt. Uudet tutkimukset viittaavat siihen, että synnynnäisen immuniteetin aktivaatiolla voi olla keskeinen merkitys tyypin 1 diabetekseen (T1D:een) johtavan tautiprosessin käynnistymisvaiheessa.

Tavoitteenamme on selvittää, miten synnynnäisen immuunijärjestelmän (innate immunity) aktivaatio kytkeytyy diabetekseen johtavan autoimmuuni-ilmiön käynnistymiseen ja kliinisen T1D:n kehittymiseen. Selvitämme erityisesti synnynnäiseen immuniteettiin kuuluvien reseptorien, tollin kaltaisten reseptorien, aktivaatiotapahtumia ja aktivaation kliinistä merkitystä ja tutkimme, liittyvätkö lapsen sairastamat virus- ja bakteeri-infektiot ja iän myötä lisääntyvä altistuminen muille ympäristön patogeeneille synnynnäisen immuniteetin yliaktiivisuuteen tai virheelliseen säätelyyn nimenomaan niillä lapsilla, joilla on geneettinen alttius sairastua tyypin 1 diabetekseen.